Ruotsalaisessa rakentamisessa on aina käytetty paljon puuta. Varsinkin varhaisten aikojen arkkitehtuurissa puu oli eniten käytetty materiaali. Vasta romaanisen tyylin aikakaudella alettiin käyttää enemmän kiveä, joka oli havaittu kestäväksi rakennusmateriaaliksi.
Romaanista tyyliä edustaa esimerkiksi Lundin tuomiokirkko. Goottilaisen arkkitehtuurin aikaan suosittiin erityisesti tiiltä. Uppsalan tuomiokirkko noudattaa tätä aikakautta tiilisellä vuorauksellaan. 1600- ja 1700-luvuilla Ruotsiin alkoi saapua vaikutteita muualta maailmasta. Ruotsalaiset ovat kuitenkin aina lisänneet oman silauksensa näihin tyylisuuntauksiin. Art Deco kehittyi pohjoismaissa 1920-luvun klassismiksi ja modernismi funktionalismiksi. Varsinkin asuinrakennusten puolella uuden, modernin aikakauden aloitti Gävlessä sijaitseva asuinalue. Se oli viimeisimpiä asuinalueita, joihin arkkitehdit suunnittelivat asuintaloja.Harmillisesti, arkkitehtuurinen valta on nykyisin siirtynyt rakennusteollisuudelle, joka suunnittelee asuintalot omien mieltymyksiensä mukaan. 1980-luvulla oli paljon postmodernistisia kokeiluja, jotka kuitenkin häipyivät vähitellen 1990-luvulla. 90-luku oli monien eri tyylien kirjon sekoitus. Silloin yksikään tyyli ei noussut muiden ylitse. Nykyisin Ruotsissa varsinkin asuintalot rakennetaan edelleen lähinnä rakennusteollisuutta hyödyntäen. Ruotsissa on kuitenkin lukuisia arkkitehtien suunnittelemia taloja, jotka huokuvat sitä vanhaa aikaa, jolloin rakennukset olivat konkreettisesti arkkitehtien suunnittelemia. Näistä parhaimpia esimerkkejä ovat eri aikakausina rakennetut kirkot. Myös Drottningholmin linna on yksi suosituimmista ja tunnetuimmista ruotsalaisista rakennuksista. Se on eurooppalaista barokkia parhaimmillaan.Ruotsi on siis monen eri arkkitehtuurisen tyylisuuntauksen sekoitus ja asuttaa sisälleen tuhansia kauniita rakennuksia. Vaikka nykyaikainen rakennusteollisuus jatkaa suosionsa kasvua, ruotsalaisten taju estetiikalle ja historialle varmistaa, ettei todellinen arkkitehtuuri huku massan joukkoon.